217. Sairastupa ilmoittautuu

Ensimmäinen tauti kesti viikon, toista. Sitten välissä viikon paussi ja töitä, kunnes viime perjantaina iski toinen tautikierros. Nyt on päällä virus, joten lääkintää ei suoriteta, vaan aika hoitaa hänet poijjes.

Unitutkimusyö meni ihan pyllylleen, enhän mä saanu unta niitten johtojen keskellä, pyörin enimmän osan yötä ja nukuin about sekunti kerrallaan. 8.11. lääkärille jossa kuulen tuomion. Epäilyttää kyllä, että saako siitä rekisteröinnistä mitään kelvollista irti, kun täti siellä poliklinikalla sanoi, että viisi tuntia pitäisi saada unta kerättyä siihen koneeseen - hyvä jos tunnin nukuin kaikenkaikkiaan.

Tämmönen tyhjänaikainen pyöriminen ilman mitään tolkkupäistä tekemistä käy sitten hermojen päälle. Koko aikaa ei jaksa lukea tai tehdä käsitöitäkään, maate ei voi mennä ollenkaan, koska silloin yskä äityy aivan hulluksi. Huominen vielä saikkua, jospa sitten olisi sen verran kunnossa, että arvaisi taas työpaikalle raahautua.

Revontuli-huivi on edennyt hyvin, tosin yhden kerroksen vääntämiseen menee nyt jo rutkasti aikaa, kun silmukoita on melkoinen määrä (ei, en ole laskenut). Eilen nappasin siitä taas välivaihekuvan.

Kohtapuoliin täytyy alkaa miettiä, mihin sen ripustan pingottumaan vai odotanko sitä, että menen töihin ja saan ystiltä lainaksi alustan. Mutta jos mä saan sen jo tänään valmiiksi (kuten epäilen), niin malttaako sitä odottaa... ehkä pitäis malttaa kumminkin.