Meidän pääsiäinen otti ja hiljeni vähän odottamatta, kun huusholli tyhjeni jo tänään lopuistakin pääsiäisvieraista. Tytär vietiin Tampereen junalle ja Alina Turun mummilaan. Pienempi edellämainituista oli koko aamun ihan flaati, liekö tulossa kipeäksi. Surkkia ilmestys oli, kun yleensä on niin menevä ja höpöttäväinen tapaus ja nyt vaan sylissä makoili.
Jollain tätä kaikuvaa tyhjyyttä piti täyttää, joten kävin askartelupöydän luona puuhastelemassa. Tein vähän atc-korttien pohjustuksia valmiiksi. Jätin liimat kuivumaan painoon yön yli, katsotaan jos vaikka huomenna saisi ainakin osan viimeisteltyä.
Aiemmin viikolla tein pari isoäidinneliöpalaa erääseen hyväntekeväisyysprojektiin, täytyy pistää ne postiin alkuviikosta. Yksi ihminen kokoaa laput, joita me siellä sun täällä teemme. Lämmittävä ajatus, toivottavasti saajalla on käyttöä.
Viimeisessä kuvassa poseeraa Jali. Jali on Alinan isän unikaveri 80-luvun alusta. Isäntä eilen sen tuolta navetan ylisiltä kävi kaivamassa esille ja heitettiin pesukoneeseen; huuhdottiin reilun parinkymmenen vuoden tomut pois. Hyvin koira kesti pyörityksen, yhtään ei vaikuttaisi karva olevan hapertunut. Alinakaan ei pelännyt, vaikka tuo karvaturpa nyt on vähän hurjan näköinen.
No comments:
Post a Comment
Kommentoi: