214. Toipumaan päin

Kova oli tauti, mutta nyt ollaan jo voiton puolella. Koko viikko on mennyt maatessa ja lähinnä lukiessa tai telkkua katsoessa. Torstaina huomasi, että tauti alkaa väistyä, kun teki mieli kaivaa käsityö käteen. Yhden punaisen lapasen kudoin (pariksi pari talvea vanhalle lapaselle, jolta on pari kadonnut) ja yhden joulupiparin virkkasin, sokerikuorrutteella koristellun tietenkin. Vähän se vissiin paloi, mutta näitähän sattuu.

Mutta tärkein tähän hetkeen on se, että revontulihuivin vironvilla on nyt sievästi kerällä ja tänään pääsen huivinteon kimppuun. Värit ovat kuin suoraan tämänhetkisestä ruskamaisemasta.

PS: älykäs kissamme Kyösti on löytänyt uuden nukkumapaikan... pyykkitelineen päältä. Mutta en mä raaski sitä siitä alaskaan ajaa...