213. Hyvät ja huonot uutiset

Viikonlopun riemuihin piti päästä osallistumaan ennen antautumista sairastumiselle, vaikka tauti alkoi ilmoitella tulemisestaan jo perjantaina. Siispä perjantaina ja vielä lauantai-aamuna tabua nassuun jotta pysyy tolpillaan.

Ensimmäinen koitos oli TPS-Lukko-ottelu perjantaina Makkara-areenalla. Lievästi sanoen harmittaisi, jos olisi tuon spektaakkelin jättänyt väliin pienen influenssan vuoksi, lopputuloksena oli nimittäin TPS:n peräti ensimmäinen 3 pisteen voitto tällä kaudella! Pelissä riitti vauhtia ja paikoin hyvää peliäkin alusta loppuun.

Toinen keissi oli "Osaava nainen" -messut, minne oli sovittu työkaverin kanssa mentävän ja sinnehän mentiin. Seuraamme liittyi toinenkin työysti, joten riemua riitti. Ostosten loppusumma ei paljoa päätä huimannut, messuilla meni rahaa ainoastaan yksiin kahveihin ja tuohon kuvassa olevaan vironvillavyyhtiin, joka maksoi messualennuksen kanssa 12,50 - eikä todellakaan ollut mikään heräteostos!

Olen jo joitain vuosia haaveillut sinä kuuluisana "jonain päivänä" tekeväni revontuli-huivin, mutta olen odottanut sitä-oikeaa-lankaa käveleväksi vastaan. Itseni tuntien oletan, että tasan yhden huivin tulen ikinä tekemään, siksi langan pitää olla täydellistä.

Ennakko-odotus oli, ettei messuilla olisi lankamyyjiä, koska Oulussa oli samaan aikaan käynnissä käsityömessut, mutta niin vain kävi, että kaksi osastoa löytyi, joista vironvillaa sai. Ongelmaksi muodostuikin sitten seuraavassa vaiheessa se, että osaa päättää, mikä vyyhti kaikista niistä on juuri-se-oikea. Tähän päädyin eikä vielä ainakaan kaduta. Sieluni silmin voin jo nähdä revontuli-huivini heiluvan tuulessa... Tosin tähän mennessä en ole vielä edes jaksanut tarkistaa, löytyykö omasta varastostani tuohon projektiin sopivia pyöröpuikkoja, koska messuilta kotiintultuani annoin taudille periksi.

Illalla alkoikin sitten kuume nousta ja nousua jatkui aina aamuyön tunteihin asti, korkein mittaamani lukema oli 38,9 eli ihan riittävästi. Jospa pöpöt olisivat kuolleet tuossa käsittelyssä, toivoo hän. Aamulla herätessä olin ihan likomärkä, kuume oli poissa ja vain jokaikistä paikkaa kropassa kolotti.

Riitta kävi tutkituttamassa päänahkaansa jollain virolaisella tädillä, muuten vain haahuiltiin ja naurettiin ja osallistuttiin kilpailuihin, joten nyt sitten ootellaan, että postilaatikko alkaa kolista, kun arpajaisvoittoja alkaa sadella.

PS. "Hyvät ja huonot uutiset" -telkkariohjelma on tosi hyvä ollut myös nyt alkaneella toisella tuotantokaudellaan. Suosittelen lämpimästi muillekin!