353. Lopun alkua?

Kesä lähestyy vääjäämättä taas loppuaan. Tänään päättyi ties miten pitkään jatkunut hellejakso, mutta ei tässä vieläkään varsinaisesti vilu tule. Syksyn tuoksua on kuitenkin jo aistittavissa.

Toipuminen vestibulaarineuroniitista on edennyt hyvin ja olo on kokolailla jo normalisoitunut.

Viime viikolla alkoi kesälomani, heinä-elokuun vaihdeviikko meni kuntoutuksessa Siuntiossa. Vaikea tajuta, että jo kolme neljästä kuntoutusjaksosta on jo ohi!

Viimeisenä iltana Siuntiossa vuokrattiin laavu ja grillattiin mm. vaahtokarkkeja.

Huushollin raivausta ollaan tässä harrastettu, oikein rankemmalla kädellä kerrankin pistetään rojua pois. Siinä onkin suurin ambitio tämän loman suhteen. Kirpparipaikan saamista odotan, jonossa olen ja tavaraa on iso läjä odottamassa tuossa nurkassa. Kelvollista tavaraa ei raaski heittää pois, jos jollekin halvalla kelpais. Pitäkää peukkuja!

Jonkin sortin superkuutakin saatiin taas pari päivää sitten ihmetellä. Ei toi mun mielestä nyt niin perin ihmeellisen iso ole.