3 Jan 2013

225. 2013

Siinä se vaihtui jo vuosikin. Välipäivät nyt tosin menivät kyllä ihan sumussa, koska kolmeen meistä neljästä iski vatsatauti ja neljä päivää oikeastaan meni ennenkuin olo alkoi tuntua normaalilta, vaikka oksenteluvaihe kestikin vain sen vajaat 12 tuntia.

Noiden jo mainittujen lahjojen lisäksi sain pari henkilökohtaistakin pakettia. Nyt älyttömän hieno C-kasetin näköinen iPhonen kuori odottaa tuolla kaapissa, että puhelin palautuisi lasinvaihdosta, minne se lähti joulukuun alkupuolella. Toivoin, että se palautuisi jouluksi, mutta toistaiseksi sieltä firmasta ei ole kuulunut mitään. Odottavan aika on tuskaisa! Olen nyt ollut noiden nokialaisten varassa jo muutaman viikon ja todella kaipaan iLuuriani takaisin - vieroitusoireet ovat ilmeiset.

Eilen jo hiukan heräsi toiveita, kun lomalaisen humputtelupäivältä kotiin palatessa postilaatikossa odotti pakettikortti... että jos kumminkin... No ei ollut puhelinta, mutta oli muuten todella ihana yllätys - amerikanserkkuni Kevin lähetti jo keväällä lupaamansa AITOA vaahterasiirappia maistettavaksi (lisäksi pannukakkujauhoseosta, jotta päästään testaamaan vaahterasiirappia sen aidoimmassa käyttö-yhteydessä). Hän asuu alueella, jossa tuokin puteli on tuotettu.
Mukana tulleessa kortissa hän kertoi, että on todennäköisesti työasioiden vuoksi tulossa alkaneenakin vuonna käymään Suomessa, joten toiveita on, että tällekin vuodelle saadaan joku pieni sukumiitti aikaiseksi, tällä kertaa ehkä jopa Ylitorniolle, mikäli hänen ajatuksensa asiasta toteutuvat ja hän pystyy työkeikkansa jälkeen jäämään tänne pariksi viikoksi omalla ajallaan. Peukut on pystyssä!

No comments:

Post a Comment

Kommentoi: