141. Kyösti

Olipa kerran pikkuinen Kyösti, joka syntyi äitinsä masusta neljän veljensä kera.



Kyösti eleli ensimmäiset kolme kuukautta veljiensä kanssa kisaillen. Alkuun olivat pennut niin pikkaraisia kooltaan, että äitinsä nisillekin kaikki rivissä hyvin sopivat ja läjässä kaikki aina nukkuivatkin.





Jokusia viikkoja vartuttuaan saivat veljet uudet kodit: ensin lähti Maikkeli Ruskolle, sen jälkeen Elvis Uuteenkaupunkiin ja Sisu Länsi-Turunmaan Paraisille. Viimeisempänä ja vähäisimpänä uuteen kotiinsa muutti Mambo aina kauas Lapinlahdelle asti. Kyösti jäi asuttamaan syntymäkotiaan ainoana kissaseuranaan äitinsä Molla Ursula Leskinen, koska perheen kaksi muuta kissaa, Eddie ja Otto, olivat traagisesti poikien syntymän jälkeen menehtyneet.

Veljien lähdettyä tuli Kyöstistä läheisriippuvainen. Kyösti seuraa ihmisiä koko ajan, jatkuvasti ja aivan jaloissa kiinni. Hyppää kynsineen jalkaan kiinni kuin sanoakseen "Ota syliin, olen ihana ja suloinen kissasi". Jos Molla on sisällä, on Kyösti sen kimpussa niin kauan, että Molla kyllästyy ja sähisten karkoittaa sen luotaan.



Tästäkään Kyösti ei pitkäksi aikaa lannistu, vaan tovin odoteltuaan palaa taas äitinsä luo katsomaan, josko jo taas saisi painautua kylkeen kiinni tai jos Molla vaikka nuolisi hänet puhtaaksi, hellisi ja hoivaisi kuten omaa lastaan kuuluu. Silmät sanovat "Oletko jo iloinen nähdessäsi minut?"



On se vaan niin ihana!
...