Jäin kuorosta pois enkä aloittanut (nyt ainakaan heti) mitään uutta harrastusta, joten olen oikeastaan tilanteessa, jossa en ole koskaan ennen ollut: ei yhtään aktiiviharrastusta, ei viikottaista iltamenoa mihinkään, ei mitään.
Valinta on oma eikä tämä ole valitusvirsi - kunhan totean. Piti saada rauhoittaa elämä. Oma kunto, äidin kunto, isän jaksaminen äidin tukena, kaikki mietityttää (ei kuitenkaan stressiksi asti ainakaan vielä).
Muutamia askarteluja ja vähän sukankutileitakin olen touhuillut. Kitaran ja ukulelen kaivanut esiin. Omaan tahtiin kun puuhastelee, ei tarvitse kelloa kytätä eikä juosta pää kolmantena jalkana sinne tänne. Tällä hetkellä tämä riittää.
No comments:
Post a Comment
Kommentoi: